Sisko kuunteli Ruoskan kappaletta Narua! ja keksin tässä istuessani hiukka modifioidut sanat.

Heikkona horjuva, otsalla vanne

Tiukkana kiertyvä, siteessä ranne

Taivasta etsi, viimein löysi

tikut eli puikot, lanka eli köysi

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Aika on marssittaa

kirpparilöydöt liiterin taa

langasta vellova hautuumaa

Neule se on, mikä kannattaa

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Hurmospuikot käyvät rinta rinnan

Kirkkain silmin kohti valmista

Viel´ voi nousta lanka karanneesta

aamunkoi uuden neulemaailman

 

Narua!

Narua!

Narua!

Annelle!

 

Narua!

Narua!

Narua!

Annelle!

 

Lanka on käsketty kulkemaan

Korista vailla paluutaan

keränä, vyyhtinä kaapeista

Nousee kohden lapasta

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Täällä ei menneitä muistella

Kiire on ranteita vispailla

Johtaja määrää; neulo pois

Ajan henki - lanka pois

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Narua!

Narua!

Narua!

 

Että näin.